Ensin tulivat coolit ruotsalaiset. Abba ja Ikea, you know. Sitten puhuttiin rennoista tanskalaisista ja kivasta olosta, hyggestä. Ja tänä syksynä, kun olen täällä, Suomikin mainitaan. Sauna, järvi ja Sibelius, aaltoja! Suomi on kaikkialla.

Syy on tietenkin satavuotisjuhliemme. On erikoista huomata olevansa isänmaallinen ulkomailla, kun kotimaassa Suomen lipun liehutus tuntuu välillä hieman vaivaannuttavalta. Täällä taas tuntee lapsekasta ylpeyttä, kun pieni maamme saa huomiota. Näyttelyiden ja Sibelius-konserttien lisäksi tänä syksynä ilahdutti erityisesti valokuvaaja Maija Tammen menestys arvostetussa Taylor Wessing Potrait -kilpailussa. Tammen muotokuva robottinukesta oli kolmen parhaan joukossa ja sai arvostetun John Kobal New Work -palkinnon. Se myös herätti paljon keskustelua robottikuvan oikeudesta osallistua muotokuvakilpailuun.

Edellä mainittujen Suomi-hetkien lisäksi olen törmännyt suomalaiseen kaunokirjallisuuteen, lastenkirjoihin ja erityisesti muumeihin, joihin britit ovat aivan lääpällään. Muumien avustuksella hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam kerää parhaillaan varoja naisten ja tyttöjen oikeuksien puolustamiseen.

Tein lukuisista Suomi-aiheista Instagram-tarinan, instastoryn, koska niin tekevät nykyään myös useimmat uutismediat. Tällä viikolla sellaisen ovat julkaisseet ainakin Guardian, Washington Post ja Helsingin Sanomat, verkkoon syntyneistä Huffington Postista tai BuzzFeedistä puhumattakaan.

Instatarinoita kuluvalta viikolta. Helsingin Sanomat houkutteli instastorylla lukijoita seuraamaan Slush-liveä, Washington Post teki instajutun Harryn ja Meghanin kihloista ja Huffington Post aamun uutiskoosteen Stories-muotoon.

Mediatalojen Stories-innostus kiinnostaa, koska tutkin stipendivuoden aikana uutisten visualisointia kännykän ruudulle. Tapasin Washington Postin visusuunnittelijoita kuun alussa Lontoossa ja kyselin, mitä he pitävät tällä hetkellä tärkeimpänä ohjenuoranaan kun uutisia kuvitetaan kännykkään. Yksiselitteinen vastaus oli: suunnittele kaikki kännykän ehdoilla ja ennen kaikkea tunne jakelukanavat ja niiden vaatimukset.

Tällä hetkellä uusia yleisöjä yritetään houkutella uutisten pariin muun muassa Intagramin ja Facebookin Stories-tarinoilla. Kynnys kokeilla uusia tarinankerronnan muotoja on matalalla, koska kohderyhmä liikkuu nopeasti ja sen tavoittaminen on mediataloille elämän ja kuoleman kysymys.

Stories-julkaisut ovat olemassa vain 24 tunnin ajan. Somessa uutisten muodon sanelussa sosiaalisilla medioilla on enemmän valtaa kuin mediataloilla. Ne kehittävät tarinankerrontaansa herkästi yleisöään ja sen käyttäytymistä seuraamalla, ja tiedotusvälineet seuraavat perässä.

Suomi-juhlat ovat ohi kohta, ja minunkin instastoryni katoaa pian bittiavaruuteen. Jos et ehtinyt nähdä tarinaani Instagramissa (@elovaskainen) näet sen myös tästä alta.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• All the lovely people - 20.06.2018
• Paljastuksia - 31.05.2018
• Hyvä paha lumi - 09.04.2018
• Tarina hyvästä haltijakummista ja hevosenomistajista - 28.02.2018
• Facebook tappoi uutisen – eläköön uutinen! - 23.01.2018
• Välitilipäätös ja 3+1 lupausta uudelle vuodelle - 22.12.2017
• Nyt vähän hävettää - 31.10.2017