Vihertävä Amerikka
eijavaliranta
St. Thomasin yliopiston laidallaon pieni vihreä keidas, josta vastaa parhaillaan opiskelija Aaron Hayes, 21. Yliopiston oma hyötypuutarha St. Paulin kaupungissa Minnesotassa on projekti, johon osallistuvat sekä opiskelijat että opettajat.
Hanke alkoi 2009, joten nyt on menossa toinen satokausi. Idean takana oli jo nyt valmistunut opiskelija Megan Shevidan ja professori Adam Key. He houkuttelivat projektiin kirjavan joukon yliopistoväkeä aina biologianopiskelijoista rauhantutkijoihin.
– Alkuperäisessä tiimissä oli noin kymmenen ihmistä, nyt joukko on kasvanut monikertaiseksi. Muutama opiskelija saa myös rahallista korvausta panoksestaan. Tänä vuonna viljelypalsta on uudella paikalla ja olemme saaneet sen myötä lisää tilaa, Hays kertoo tyytyväisenä.
Yliopiston puutarha toimii sekä biologian opinahjona että sosiologian koekenttänä. Keidas on houkutellut myös uteliaita naapureita tapaamaan opiskelijoita.
–Naapurit rakastavat tätä palstaa ja alueesta onkin tullut seudun epävirallinen koirapuisto. Ihmiset tulevat juttelemaan ja antamaan vinkkejä ja neuvoja. Paikalliset pitävät mielellään pientä hyötypuutarhaa omilla takapihoillaan.
Noin 80% sadosta päätyy Dorothy Day Centeriin, josta kodittomat saavat ruoka-apua.
– Yksi projektin päämääristä on palvella yhteisöä. Monilla avustusjärjestöillä ei ole varaa ostaa tuoreita vihanneksia, joten me haluamme korjata epäkohtaa ja olla avuksi. Loput vihannekset jaetaan puutarhan työntekijöiden kesken tai käytetään koulun projekteissa. Kun tomaatit alkoivat kypsyä, opettelimme joukolla valmistamaan salsaa.
– Toivon, että lähitulevaisuudessa saamme täältä niin paljon satoa, että vihanneksia voidaan hyödyntää myös yliopiston omassa keittiössä. Mielestäni se olisi järkevä toimintamalli, koska siitä hyötyisivät kaikki. Olisi tietenkin myös esimerkillistä, jos opiskelijat osaisivat kasvattaa itse edes osan ruoastaan.
Yliopiston puutarhan tuotteet ovat kaikki luomua. Viljelypalstaa ympäröi kuitenkin täysin rikkaruohoton nurmikenttä, joka kielii vahvojen kemikaalien käytöstä.
– Nurmikkoalueella käytetään myrkkyjä, mutta viljelypalstalla ei saa käyttää synteettisiä torjunta-aineita. Toki tiedostamme, että maaperässä saattaa olla kemikaalijäämiä, Aaron sanoo.
Yliopiston puutarhaa eivät uhkaa ainoastaan oravat tai jänikset. Kampus laajenee jatkuvasti ja nyt yliopisto etsii vimmatusti tilaa tenniskentille.
– Me tietenkin toivomme, että tilat löytyvät jostain muualta, Aaron huokaa.
Urbaanit puutarhat yleistyvät
Minneapolisin puolella, entisen junaradan paikalla kulkee nykyään Midtown Greenway, joka on nimensä mukainen tie. Sen varrella on varsin urbaania asutusta, entisiin varastorakennuksiin tehtyjä trendikkäitä arkkitehtitoimistoja ja joogastudioita. Erikoiseksi alueen tekee se, että pienikin rakentamaton alue on hyödynnetty joko viljelypalstaksi tai kukkapenkiksi.
Deborah Kermeen ja John Rochala ovat vuokranneet oman palstansa Soo Linen puutarhayhteisöstä. – Täällä on yhteensä 104 pientä viljelyaluetta, 16 m2 kussakin. Vuokra on vain 20 dollaria vuodessa ja se kattaa kasteluveden, pienen työkaluvajan käytön, kompostin ja hakkeen, Deborah kertoo.
– Siemenet tilaan Seed Savers Exchange -organisaatiolta, josta muuten Michelle Obamakin hankkii omansa, Deborah vinkkaa.
Pariskunnan omalla palstalla on valtavia tomaatteja, joista osa on jo halkeillut rankkasateen voimasta. Kurkut ja kesäkurpitsat näyttävät kasvavan vauhdilla. Penkin laidasta kohoaa kaunis kasvi, jolla on suuret vihreät kotelot. Hämmästyn, kun minulle kerrotaan, että kyseessä on rikkakasvi nimeltään Common Milkweed, Asclepias syriaca.
– Olin vähällä kitkeä kasvin penkistämme, mutta sitten opin että se ruokkii erästä monarkkiperhoslajia. Kasvin vihreä siemenkotelo kuivuu ruskeaksi ja rasahtaa sitten auki paljastaen siemenet, joita ympäröi valkoinen kuituaines, John kuvailee.
Johnin kuvailema kuituaines on niin vahvaa, että sitä käytettiin täällä toisen maailmansodan aikana pelastusliivien täytteenä, kun kapokin tuonti Indonesiasta ehtyi. Nyt kiinnostus ”rikkakasvia” kohtaan on taas nousussa, koska sen kuidusta saadaan täytettä tyynyihin ja peittoihin. Yritys nimeltä Ogallala on etunenässä tekemässä tästä preeriakasvista salonkikelpoista.
Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit
- Vietnamin journalistiveteraanit - 23.09.2011
- 9/11 Bostonissa - 12.09.2011
Eija Väliranta pitää myös englanninkielistä blogia: http://worldpressinstitute.org/wpi-reports/blogs/eija-v%C3%A4liranta