Mitä journalismin huippuyliopistossa sanotaan opiskelijoille ensimmäisenä päivänä Yhdysvalloissa vuonna 2019? Se kiinnosti, kun tällä viikolla astuin ensimmäistä kertaa Columbian yliopiston luentosaliin.

Suunnilleen näin se meni:

”Hallinto ei tue teitä, yleisö ei pidä teistä eikä yritysmaailma ole valmis maksamaan jutuista, joita teette. Silti te olette täällä.”

Seuraavaksi avajaispuheessa viitattiin esseisiin, joita kaikkien uusien opiskelijoiden piti Columbiaan pyrkiessä kirjoittaa.

Yhden esseen piti käsitellä jotakin omaan itseen erityisesti vaikuttanutta asiaa ja kahden sitä, mikä journalismissa oli hakijan mielestä olennaista.

Puheen mukaan esseistä näkyi, että ”monelle opiskelijalle tärkeäksi hetkeksi ovat muodostuneet vuoden 2016 vaalit, niihin liittyvät tapahtumat sekä siihen vaikuttaminen, että vastaavaa ei tapahtuisi enää”.

Puheessa ei määritelty, mitä “vastaavalla tapahtumalla” tarkoitettiin. Trumpin valintaa presidentiksi? Sitä että amerikkalainen media ei osannut ennakoida tulosta tai lukea gallupeja oikein vaalien alla? Vaalien yhä syventämää kahtiajakoa Yhdysvalloissa?

Kaksi viimeistä vaihtoehtoa voisivat olla ihan hyviä syitä journalistiksi ryhtymiseen tai alan jatko-opintoihin hakeutumiseen. Mutta onko oikein sanoa, että ryhdypä toimittajaksi, jotta voit vaikuttaa vaalitulokseen? Suomalaisesta näkökulmasta ei missään tapauksessa.

Puheesta tuli mieleen dokumenttisarja Vuosi New York Timesin toimituksessa, joka seuraa lehden toimituksen työtä Trumpin ensimmäisen presidenttivuoden ajan. Toimituksen tarkkaa ja omistautunutta työskentelyä oli hurjan kiinnostavaa seurata, mutta jossain vaiheessa kyseenalaistamisen puute alkoi häiritä.

Pohdintaa siitä, onko uutisoinnissa tarpeeksi näkökulmia ei käyty kertaakaan, kun toimittajat kaivelivat presidentti Trumpin ja hänen lähipiirinsä tekemisiä. Ei puhuttu esimerkiksi siitä, mistä Trumpin kannatuksessa on kyse tai siitä, tiedetäänkö lehdessä Trumpin äänestäjistä ja heidän elämästään tai huolistaan ylipäätään mitään.

Kun näkökulmien moninaisuudesta Yhdysvaltoihin liittyen keskustellaan jatkuvasti Suomen ulkomaantoimituksissa asti, kai sitä pitäisi tehdä myös amerikkalaisissa laatulehdissä – ja laatuyliopistoissa.

Mutta yliopistolle aihe ei ole yksinkertainen. Vaikka Columbia kerää isoja lukukausimaksuja, se saa valtion kautta erittäin merkittävän osan rahoituksesta. Journalismiyliopiston näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että ainakaan minkään hallinnon suosimisesta ei saa jäädä kiinni. Muuten sitä voitaisiin syyttää puolueellisuudesta.

Ei ole ihme, että yrityksestä huolimatta koulun henkilökunta vaikutti ensimmäisenä päivänä vähän väsyneeltä. Edelliset vuosikurssit olivat valmistuneet kahta päivää aiemmin. Suuren valmistujaisjuhlan ja yhteensä noin 70 uuden opiskelijan orientaatiopäivän välillä oli vain yksi kokonainen vuorokausi. Osa opettajista pahoitteli, että valmistujaismuodollisuuksien takia saattavat tänä viikonloppuna(!) vastata sähköposteihin tavallista hitaammin.

Koulun aloittaminen juuri alkavan kesän kynnyksellä tuntuu kyllä opiskelijastakin oudolta.

Kun raahasin muuttokuormaani kampukselle pitkin Broadwayta(!), monesta talosta kiikutettiin sohvaa muuttoautoon. Omalla kadullani ensimmäisiä poismuuttoja alettiin tehdä aamuseitselmältä valmistumisen jälkeisenä päivänä. Tässä lähdöntunnelmassa me parikymmentä teroitamme läppäreitämme.

Orientaatiopäivän lopuksi käytiin läpi vielä kaksi asiaa. Mitä tehdä, jos koululle iskee joukkoampuja. Ja se, että kesän lukujärjestystä on muutettu. Luentoja ja harjoituksia on kuusi täyttä päivää viikossa koko kesän ajan. Se ei ollut aprillipila.

Maisema, jota piti ensin käydä katsomassa.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Kaikki, mitä opin algoritmeista, olisi pitänyt kertoa jo peruskoulussa - 27.05.2020
• Jäädä vai lähteä – New Yorkissa maailmanpolitiikka tulee nyt suoraan iholle - 20.03.2020
• New York - kaupunki, jossa kymmenet tuhannet nukkuvat kadulla, mutta jossa kukaan ei töni - 23.01.2020
• Ajattelu hoidetaan sitten omalla ajalla! - 06.11.2019
• “Stressaaminen kannattaa aina” ja muita neuvoja työpaikan löytämiseen - 19.09.2019
• Nämä kymmenen asiaa kertovat, että olen muuttunut hiukan newyorkilaiseksi – ja seuraavat viisi siitä, että en ole - 23.07.2019