”No classes next Tuesday. Election day.”

Meitä Columbian yliopiston journalistiikan opiskelijoita odotti iloinen yllätys ilmoitustaululla. Yhdysvallat valitsee presidenttinsä ensi viikolla. Koska äänestyspäivä on tiistai, osalla työnantajista on ollut tapana tarjota työntekijöilleen muutama tunti vapaata äänestystä varten.

Perinteisestä muutaman tunnin vapaasta saattaa kuitenkin tulla näissä vaaleissa osa poliittista peliä. Tästä oli kokemusta jo yhdellä Amerikan-tuttavallani viime vaaleissa, kun demokraattien ehdokkaalle, istuvalle presidentille Barack Obamalle povattiin toista kautta.

”Työnantajani oli vankka republikaanien kannattaja. Hän ilmoitti meille ykskantaan, että tänä vuonna äänestämiseen ei sitten saa käyttää työaikaa”, tuttava kertoi.

Asialla on merkitystä, sillä Yhdysvalloissa äänestyskoppiin jonottaminen voi viedä tunteja. Ylipäätään äänestysvilkkaus on alhaisempaa kuin Suomen vaaleissa. Aikaisemmissa vaaleissa vain noin 55 prosenttia on käynyt äänestämässä. Kumpikin ehdokas, sekä Clinton että Trump, tarvitsisi voittaakseen kannattajansa vaaliuurnille.

Amerikan on vallannut vaaliväsymys. Milloin tahansa asia tulee puheeksi kuulee huokauksia, kunpa nämä häikäilemättömät ja likaiset vaalit olisi jo ohi.

”En tiedä, mitä tiistaina tapahtuu, ja että pitääkö meidän amerikkalaisten muuttaa tosissaan Kanadaan. Nyt näyttää siltä, että on täysin mahdollista, että seuraava presidentti on Trump. En tiedä, miten Amerikalle käy, jos hän johtaa maata,” toinen tuttava huokaili.

Tiistaina ensi kertaa sitten toukokuun Trumpin kannatus ohitti Clintonin kannatuksen ABC Newsin ja The Washington Postin teettämässä kansallisessa gallupissa. Niukka johto mahtui kuitenkin virhemarginaaliin.

Republikaanien ehdokasta Donald Trumpia on usein verrattu ilmapalloon, joka poksahtaa. Tämä graffiti löytyi hipsterimaineesta nauttivassa Brooklynissä.

Samana päivänä ilmestyi kuitenkin toinen kansallinen gallup, jonka mukaan Clinton oli yhdeksän prosenttiyksikköä edellä Trumpia. Niin ikään The New York Timesin käyttämässä mielipidemittauksessa Clinton oli johdossa.

Gallupien tulkitseminen on Yhdysvalloissa melkoista taidetta. Joidenkin mielestä kansallisia mielipidemittauksia ei pitäisi tarkastella lainkaan: osavaltiokohtaiset gallupit kertovat enemmän todellisesta vaalituloksesta, koska vaaleissakin osavaltioiden äänet ratkaisevat.

Nämä vaalit eivä ole menneet putkeen mielipidetutkimusten guruilta. Meillä Columbiassa journalismin etiikan luennolla oli esillä tapaus Nate Silver. Hän on gallup-mittauksiin erikoistuneen FiveThirtyEight – sivun perustaja ja ansioitunut mielipidemittausten tulkitsija. Viime vaaleissa Silver ennusti onnistuneesti, että Obamasta tulee presidentti 80 prosentin todennäköisyydellä.

Näissä vaaleissa Silver on systemaattisesti aliarvioinut Trumpin mahdollisuudet nousta presidentiksi, tai edes puolueensa presidenttiehdokkaaksi. Vuosi sitten Silverin verkkopalvelu vertasi, että Trump todennäköisemmin pelaa NBA:n koripallofinaalissa kuin voittaa republikaanien esivaalit.

”Gallupien ongelma perinteisesti on ollut, että ne eivät kerro ihmisistä, jotka äänestävät, vaan ihmisistä jotka sattuvat vastaamaan puhelimeen. Vastaajat eivät ole välttämättä niitä, jotka äänestävät”, luennon vetänyt professori Jessica Ancker selitti.

Silverin erehdys ei johtunut gallupien virheellisyydestä, vaan siitä, miten Silver niitä tulkitsi. Gallupit lupasivat Trumpille talven ja kevään aikana käydyissä esivaaleissa kohtalaista menestystä useassa osavaltiossa, mutta Silverin mielestä gallupeilla ei ole merkitystä äänestyspäivänä. Hän luotti teoriaan, että Trumpin kaltaisesta ehdokkaasta ei voi tulla ehdokasta saatikka presidenttiä. Kisaa ei vain voittaa epäsuosittu henkilö, jopa puolueensa johtohenkilöiden vihaama, joka tulee politiikan ulkopuolelta.

Amerikkalaisille sisämaassa asuville kansalaisille Trump ei gallupien perusteella tunnu olevan samanlainen katastrofi kuin mielipidemittausten tulkitsijalle tai vaikkapa medialle, joka tukee avoimesti Clintonia useat konservatiiviset lehdet mukaan lukien. Esimerkiksi aina koko 126-vuotisen historiansa aikana republikaanien ehdokasta tukenut The Arizona Republic on saanut vihaista postia lukijoita, tilausten peruuttamisia ja tappouhkauksia, kun lehti kirjoitti Trumpin olevan epäkelpo presidentiksi.

Tämä on esimerkki siitä, kuinka etäällä median ja kansan  – toisaalta rannikkojen  ja suurten kaupunkien liberaalien ja sisämaan konservatiivien –  maailmankuvat ovat toisistaan. Enemmistö amerikkalaisista luottaa mediaan enää vähän tai ei ollenkaan. Suomessa mediaa luotettavana pitää Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin tekemän tutkimuksen mukaan 65 prosenttia kansalaisista.

Täällä on ollut puhetta siitäkin, mitä tapahtuu, jos mediaan suivaantunut Trump häivää vaalit. On esitetty veikkauksia siitä, että Trump perustaisi oman mediayhtiön. New York Magazinen mukaan Trumpin leirissä on tätä varten jo olemassa Trumpin kannattajista kerätty tilaajarekisteri, jossa on 14 miljoonaa sähköpostiosoitetta luottokorttitietoineen.

Mutta ennen sitä ovat edessä Yhdysvaltojen vaalit.

Nate Silverin verkkosivusto ennustaa Clintonin voittavan 73,8 prosentin todennäköisyydellä.

Presidenttiehdokkaiden sloganeista on tehty monenlaisia väännelmiä. Tämä ehdokas osallistui maanantaina Halloween-kulkueeseen New Yokissa.

Valokuvaaja Mark Petersonin kuvasarja ”Political Teather” nähtiin Photoville-valokuvanäyttelyssä New Yorkissa syyskuussa. Työt olivat esillä rahtialusten konteissa.

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

• Pikadeiteillä työnantajan kanssa - 09.05.2017
• Mitä seuraa, kun alt-right tyyppi tulee kampukselle? - 03.04.2017
• ”Me Trumpin vastustajat olemme kuin kiukuttelevia pikkulapsia” - 27.02.2017
• Kun somesta tuli amerikkalaisten pääuutislähde - 10.01.2017
• Näin Amerikan keskiluokka putosi kyydistä ja äänesti Trumpia - 20.12.2016
• Onnea Yhdysvallat! Teillä on uusi presidenttipari! - 28.11.2016
• Columbiassa professori opettelee ensimmäiseksi etunimesi - 22.09.2016