Valheita ja totuuksia Berliinistä

31.07.2015
In: Berlin
Avatar photo

Pauliina Siniauer

Pauliina Siniauer opiskeli lukuvuoden 2014 - 2015 Berliinin Freie Universitätissä.

Berliinissä asuu todella halvalla. Ei asu, ellei ole käynyt tuuri. Asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet tuntuvasti viimeisten 10 vuoden aikana. Jos olet valmis muuttamaan täysin tyhjään asuntoon (saksalainen vie muuttaessaan mukanaan niin hehkulamput katosta kuin jääkaapin ja hellan), voit löytää edullisen asunnon, mutta tuskin hyväkuntoisen. Jos olet muuttamassa vuodeksi tai lyhyemmäksi aikaa, maksat mielelläsi siitä vähän ekstraa, että joku on jo tehnyt asuntoon sähkö-, kaasu- ja nettiliittymät (joissa voi mennä kuukausia) sekä säästyt kodinkoneiden hankkimiselta. Reilun 30 neliön kalustettu vuokrayksiö, sähkön, veden ja netin kanssa, riippuen sijainnista maksaa n. 500-800e. 

Berliinissä saa huonoa palvelua. Olen kuullut kauhutarinoita karmeista taksikuskeista ja tavannut muutaman käsittämättömän töykeän tarjoilijan, mutta yleensä kehnoa palvelua tulee vastaan vain ydinkeskustan turistipaikoissa, kuten monessa muussakin kaupungissa. Muualla olen saanut ystävällistä, herttaista, avuliasta, rupattelevaa, hauskaa ja ammattitaitoista palvelua, joten olen eri mieltä.

Berliinissä kaikki ottaa iisisti. Kaupungin ilmapiiri on rento. Välillä tuntuu, että kukaan ei ole hereillä ennen kymmentä, kadut ovat autiot ja monet liikkeet ja kahvilat avaavat vasta klo 11 jälkeen. Hengaillaan puistoissa ja terasseilla, maleksitaan ulkona kanaalin varrella, pihoilla, aukioilla, järvillä, ruoka-, antiikki- ja kirpputoreilla sekä leikkikentillä, on raukeaa ja leppoisaa. Kenelläkään ei ole kiire. Kaupungin mentaliteetti on kieltämättä rento, mutta koska palkkataso on täällä varsin alhainen, moni myös tekee pitkiä työpäiviä tai kahta työtä. Vapaa-ajasta sen sijaan osataan nauttia, silloin tosiaan otetaan iisisti. Eräs saksalainen epäili, että syy tähän on älypuhelinten vähyys. Monilla ei ole puhelinta, josta kurkkia työsähköposteja vapaa-ajalla.

Berliinissä on paljon turkkilaisia. Tämä on totta, mutta venäjänkieliset ovat suurin kielivähemmistö. Ja huomaan, etten ajattele enää “ulkomaalaisen näköistä” ihmistä ei-saksalaisena. Tämä on monikulttuurinen kaupunki (180 eri kansalaisuutta edustettuna), jossa niin turkkilaista, venäläistä, vietnamilaista kuin suomalaista sukujuurta oleva henkilö voi olla monennen polven saksalainen. Ulkonäkö ei kerro siitä mitään, kuka on saksalainen ja kuka ei. Kun on elänyt vuoden itse maahanmuuttajana, tajuaa maahanmuuttokysymyksiä kovin paljon paremmin. Voin suositella, esimerkiksi muutamille suomalaispoliitikoille.

Berliinissä saa juodaan olutta missä vaan. Totta. Olen juonut olutta niin kirkossa kuin vaatekaupassa. Koska kaikki muutkin. Täällä oluen juominen ei tarkoita (välttämättä) sitä, että olet kännäämässä.

Berliinin muuri on poissa. On toki, (vaikka eräs turisti ei meinannut mitenkään uskoa, kun yritin selittää että se todella jyrättiin) mutta olen yllättynyt siitä kuinka vahvana henkinen muuri kuitenkin vielä näkyy. Jos pyörii muiden ulkomaalaisten kanssa, muuria ei havaitse, mutta se hiipii esiin kun on tekemisissä saksalaisten kanssa. Muuri näkyy siinä, mitä jalkapallojoukkuetta kannustat, millainen maine asuinalueellasi on, paljonko maito maksaa lähikaupassasi. Se näkyy asiakaspalvelussa, arkkitehtuurissa, tapahtumatarjonnassa, vaatteissa, puhetyylissä ja tavassa jolla saksalainen suhtautuu nykyhetken Berliiniin. Muuri on edelleen vahvasti läsnä.

On paljon muitakin valheita ja totuuksia, muita mielikuvia ja ennakkoluuloja, joita minulla oli tullessani ja joita huomaan kylään tulevilla suomalaisilla olevan. Tämä lista on pintaraapaisu kaupunkiin, aivan kuten vuoden viettäminen täällä on ollut. Berliini on iso, se kätkee sisälleen niin paljon tarinoita ja kerroksia, että se häkellyttää ja hurmaa päivä toisensa jälkeen. Siksi Berliini onkin ollut täydellinen opiskelijakaupunki: se opettaa sinulle joka päivä jotain, vaikket olisi lähelläkään yliopistoa.

 

Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit

Leave a Comment