Välitilipäätös ja 3+1 lupausta uudelle vuodelle
Emma-Leena Ovaskainen
Oppivuodestani on kulunut ensimmäinen kolmasosa. Seuraa pieni inventaario, mitä Michaelmas-lukukaudesta jäi taskuun.
Reuters-insituutin luentojen puhujista jäivät päällimmäisenä mieleen toimittajat, joista useat tunnustivat olevansa välillä ymmällään nykymenosta. Maailma ei ole enää niin ennustettava kuin ennen: toimituksissa ei huomattu 2000-luvun lopun talouslamaa, eikä etenkään Trumpin valtaannousua. Tämän tunnustuksen jälkeen instituutissa vieraillut Washington Postin politiikan toimittaja Frances Stead Sellers oli jo valmis ennustamaan Trumpin toisen kauden. Toimittaja uskoo Trumpin kansaan menevään karismaan, vaikka iskuja tulisi matkan varrella.
Toimittajien katumusharjoituksista päällimmäisenä jäi mieleen verkkolehti Politicon Jack Blanchardin tarina omasta urastaan, joka on samalla tarina Britannian EU-erosta. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli paikallislehden toimittajana pohjoisenglantilaisessa Bostonissa, jonka asukkaista 76 prosenttia äänesti viime vuonna EU-eron puolesta. Blanchard tunnusti meille noloutensa, kun hän jälkeenpäin huomasi, että merkit tulevasta olivat olemassa jo kymmenen vuotta sitten. Kaupunki oli jakaantunut maahanmuuttajien ja paikallisten blokkeihin. Blanchardin itseruoskinta löysi paljon syitä myös mediasta: lehdet raportoivat tiuhaan politiikan skandaaleista, mikä oli omiaan rapauttamaan kansan uskoa silloiseen politiikkaan. Kansanäänestys EU-erosta antoi mahdollisuuden protestiin. Toisaalta journalisti kun on, Blanchard osasi olla myös kiitollinen Brexitille; koskaan hänen urallaan ei ole ollut niin jännittävää olla politiikantoimittaja kuin nyt Ison-Britannian parlamentissa.
Ja kyllä, Britannian poliittiset kuviot ovat jännittävää seurattavaa myös täällä asuvalle toimittajastipendiaatille.
Vaikka käytännön taitoja kartuttavia kursseja Oxfordin yliopisto tarjoaa vähän, hankin ensimmäisen lukukauden aikana perustiedot koodaamisesta, videotuotannosta ja podcastien tekemisestä. Se oli mahdollista yliopiston IT-keskuksessa, jossa koodaamisen opiskelu jatkuu seuraavalla lukukaudella.
Koodaaminen tai vähintään koodikielen ymmärtäminen on tulevaisuudessa hyödyllinen taito toimitusten visualisteille, joihin itsekin kuulun. Tällä hetkellä kaikki visuaalinen suunnittelu toimituksissa lähtee siitä, että jutun pitää toimia kännykän ruudulla. Ajatuksella tehdyt ja hyvin testatut animaatiot, grafiikat, videot ja interaktiiviset elementit ovat olennaisia lukijan kiinnostuksen herättämisessä. Tästä syystä visuaalisen suunnittelun pitää lähteä liikkeelle heti jutun suunnittelun alkuvaiheessa, ja tämä vaatii yhteistyötä toimittajien, visualistien ja koodareitten kesken.
Uutisten näkyvyyden ja leviämisen ratkaisee ensisijaisesti sisältö. Lukija viettää jutun kanssa aikaa vain, jos kokee sen relevantiksi oman elämänsä kannalta. Jutun kiinnostavuus taas ratkaisee sen, palaako lukija enää median pariin ja onko hän valmis maksamaan journalismista. Paljon ratkaisee myös se, onko jutun lukeminen kännykän ruudulla sujuvaa. Jos jutussa on elementtejä, jotka ärsyttävät, tarvitaan vain yksi hipaisu, sweep, ja lukija on poissa.
Tähän aikaan vuodesta on tapana tehdä lupauksia. Rajoitan lupaukseni seuraavalle puolivuotiskaudelle, joka Oxfordissa on jäljellä. (Kysykää sitten heinäkuussa, kuinka onnistuin.)
- Opi koodamaan.
- Seuraa uutisia pelkästään kännykästä ja muista, että mielenkiintoista journalismia tehdään muuallakin kuin Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
- Pyri pääsemään eroon kaikista 100:sta käyntikortistasi.
+ Opi syömään haarukan piikit alaspäin, kuten englantilaiset. Se on eleganttia.
Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit
- All the lovely people - 20.06.2018
- Paljastuksia - 31.05.2018
- Hyvä paha lumi - 09.04.2018
- Tarina hyvästä haltijakummista ja hevosenomistajista - 28.02.2018
- Facebook tappoi uutisen – eläköön uutinen! - 23.01.2018
- Suomi mainittu - 01.12.2017
- Nyt vähän hävettää - 31.10.2017