Vallan vahtikoira haukkuu pandemiat varhemmin kuin pankit
Annikka Mutanen
Miksei vahtikoira haukkunut? Eli miksi toimittajat eivät nostaneet meteliä, kun pankit alkoivat käyttäytyä yhä päättömämmin ja lainata rahaa tavalla, joka johti rahoitusjärjestelmän kriisiin ja tähän lamaan.
Tällaista täällä tivattiin viimeisen lukukauden aluksi Thomson Reutersissa työskentelevältä arvostetulta talousjournalistilta Stella Dawsonilta. Kysymys tuntui aluksi kohtuuttomalta. Miten toimittajat olisivat osanneet puuttua sellaiseen, mitä eivät osanneet ennakoida akateemiset taloustietelijät eivätkä pankkiirit itsekään.
Dawson sanoi taloustoimittajien epäilleen, että kaikki ei ollut ihan kohdallaan. Velka oli liian halpaa. Sitä annettiin mitättömällä korolla ihmisille joilla oli tuskin tuloja. Toimittajat ovat kuitenkin kiinni lähteissään. Jos lähteet eivät sano, että jokin on menossa vikaan, uutistoimittaja ei voi omissa nimissään alkaa niin tulkita, Dawson sanoi ja huomautti, että uutistoimisto Reutersilla työskentelee vain uutistoimittajia, ei kommentaattoreita. Brittiläisessä toimituskulttuurissa nämä roolit on jyrkästi erotettu toisistaan.
Lisäksi paketit, joihin erilaisia luottoja oli alettu kääriä ja myydä eteenpäin, olivat käyneet niin monimutkaiseksi ja käsittämättömiksi, että pitävän analyysin tekeminen tilanteesta oli ylivoimaista. Joitakin varoittavia ääniä kuului ja muutamia juttuja julkaistiin, mutta jos yksittäinen taloustoimittaja olisi vallitsevassa ilmapiirissä alkanut toitottaa tuomiopäivää, häntä olisi pian pidetty pakkomielteisenä höpsönä.
Yllättäen selitystä ei otettu vastaan tavanomaisella nyökyttelyllä, vaan Reuters-instituutissa työskentelevä mediatutkija Henrik Örnebrink lisäsi painetta esittelemällä ruotsalaistutkimusta. jossa oli vertailtu lehtien talous- ja muita uutissivuja ennen viime syksyn romahdusta. Sisällönanalyysin tulos oli, että muu journalismi painottui siihen, mihin journalismin yleensä sanotaan painottuvan eli huonoihin uutisiin ja epäkohtien kaiveluun. Taloussivuilla tilanne oli päinvastainen. Ne olivat täynnä hyviä uutisia ja hehkutusta. Örnebrink haastoi miettimään, onko tämä talousjournalismin peruspiirre.
Silloin yleisöstä avasi suunsa entinen islantilainen investointipankkiiri, joka oli pelastautunut Oxfordiin tekemään väitöskirjaa. Hän sanoi, etteivät rahoitusyritysten edustajat suurin surminkaan kerro toimittajille huonoja uutisia, vaan ainoastaan hyviä. On paha uutinen, jos analyytikot eivät löydä myönteistä sanottavaa. Pankkiiri ilmoitti myös, etteivät bisneksen tekijät käytä talousjournalismia mihinkään muuhun kuin itsensä buustaamiseen. Olennaisen tiedon ne hankkivat omalla tutkimuksella. Bloombergilla ja Reutersilla on vain se merkitys, että niiden kautta voi saada oman firma myönteisesti esille.
Keskustelu sai miettimään, miten laman ennustelu vertautuu pandemiauutisointiin. Tappajatauteja ennakoidaan selvästi innokkaammin kuin talouden romahduksia. Toimittajia on arvosteltu siitä, että pelottelimme turhaan ihmisiä lintuinfluenssalla, ja joidenkin mielestä olemme taas tekemässä samaa. Onneksi kukaan ei sentään voi väittää, että tiedotusvälineet aiheuttavat kulkutaudin varoittamalla siitä.
Sellainen hyöty lintuinfluenssan aiheuttamasta metelistä oli, että moni maa laati valmiussuunnitelmat ja lääkkeitä on hankittu varastoihin. Nyt pandemia on oikeasti kynnyksellä ja niitä voidaan kipeästi tarvita. Jos tauti yllättäen kääntyy ovelta eikä tulekaan, olemme toivottavasti säikähtäneet niin paljon, että aloitamme oman rokotetuotannon Suomessa tai ainakin yhteistyössä Pohjoismaiden kanssa. Ennemmin tai myöhemmin pandemia tulee ihan yhtä varmasti kuin seuraava lamakin. Ajankohdan arvaaminen vain on vaikeaa.
Tiedetoimittajan roolissa asiaa opiskelleena ennustan, että todennäköisimmin myös seuraava pandemiavirus kehkeytyy siassa. Niin on tämäkin tehnyt. Sikainfluenssan nimi on ansaittu, eikä sitä tarvitse sikatalouden mieliksi muuttaa.
Olevista ja tulevista onnettomuuksista huolimatta Oxfordissa nautitaan nyt keväästä. Aurinko lämmittää, ja koko kaupunki tuoksuu, kun puu toisensa jälkeen purskahtaa kukkaan. Sen kunniaksi kävimme harrastamassa puntingia eli sauvomassa ruuhella Cherwell-joella, ennen kuin tutkimusraportin kirjottaminen pakottaa seuraaviksi viikoiksi sisätiloihin.
Lisälukemista sikainfluenssasta Guardianissa: The pigs’ revenge.
Peter Schiff ennustaa lamaa Youtubessa.
Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit
- Ei se ole hullu joka maksaa journalismista - 13.03.2009
- Bagdadin-kirjeenvaihtajan tarina - 02.02.2009
- Uutisnenä kutiaa, mutta ei voi raapia - 01.12.2008