Valmistujaisista, totuudesta ja vaikeista valinnoista
Päivi Ala-Risku
Valmistujaiset olivat runsas viikko sitten. Vaikka haahuilu pitkin kampusta Columbian vaaleansininen kaapu päällä vähän hihitytti ja olo oli kuin larppaajalla, niin valehtelisin, jos väittäisin, etteikö tilaisuus olisi tuonut myös roskan silmään. Mahtava vuosi: miten paljon opinkaan. Mahtavat datalinjan opiskelukaverit: näiden yliopiston introvertimpien ihmisten kanssa oli hyvä istua yhdessä hiljaa ja kuunnella opettajien ihmettelyä poikkeuksellisen hiljaisesta ryhmästä. Mahtavat opettajat ja tekemisen meininki: journalismi todella on suuria sanoja – ja suuria tekoja.
Suurista teoista mahtavimmaksi esimerkiksi nousi valmistujaisten juhlapuhuja, journalisti Maria Ressa. Ressa on pitkän linjan toimittaja ja yksi filippiiniläisen verkkojulkaisu Rapplerin perustajista. Ressa kertoi, että viimeisen 14 kuukauden aikana Filippiinien hallitus on aloittanut 11 tutkintaa Rappleria vastaan, hänet on pidätetty lukuisia kertoja ja viimeisen kolmen kuukauden aikana hän on maksanut takuita kahdeksan kertaa päästäkseen vapaalle – yhteensä 60 000 dollaria.
“Se on paljon verrattuna Imelda Marcosiin, joka sentään tuomittiin. Hänen takuusummansa oli noin $9 000. Se on vähemmän kuin $10 000 jonka tuomioistuin määräsi minulle päivää ennen kuin olin lähdössä Manilasta tänne”, Ressa sanoi.
Ressa puhui journalistin tärkeimmästä tehtävästä, taistelusta totuuden, demokratian kulmakiven, puolesta. Se vaatii rohkeutta ja omien arvojen selvittämistä: mikä on työssä tärkeintä, millaiset rajat omalle työlleen asettaa.
Ressa kertoi esimerkin: Juttukeikalla eräs lähde oli pyytänyt, että Ressan seurue olisi lähtenyt viemään häntä toiseen kaupunkiin. Mies pelkäsi henkensä puolesta. Ressa ei suostunut: hän oli matkalla toiseen suuntaan, koska hänen piti saada juttu tehtyä.
“Meidän tärkein velvollisuutemme oli saada uutinen globaalin yleisömme tietoon.”
Ressa lupasi ottaa miehen kyytiin paluumatkalla, mutta kun hän palasi, mies oli kadonnut. Myöhemmin Ressa sai tietää, että mies oli tapettu.
Ressa kutsui päätöstään yhdeksi vaikeimmista moraalisista valinnoistaan, mutta seisoi yhä päätöksen takana. Omien arvojen ja rajojen selvittäminen kannattaa tehdä heti, nyt, ennen kuin niitä testataan tositilanteessa.
“Onnea vuosikurssi 2019”, Ressa päätti puheensa, “Nukkukaa hyvin. Nähkää unta paremmasta tulevaisuudesta. Sitten menkää ja toteuttakaa se. Menkää!”
Lue Ressan puhe kokonaisuudessaan Rapplerin sivuilla. Tai katso se alta.
Kirjoittajan aikaisemmat artikkelit
- Täydellinen opas tippaamiseen New Yorkissa - 27.05.2019
- Yövahti vauvalle ja muut newyorkilaiset lastenhoitoniksit - 02.04.2019
- Kun Kekkonen Kennedyn kanssa lounasti ja muita hyödyllisiä linkkejä toimittajille - 18.01.2019
- Amerikkalainen kiire on kammottavaa ja kadehdittavaa - 17.12.2018
- Peppusilikoneja ja koodausta - Viikko huippuyliopistossa - 18.10.2018
- Mitä on datajournalismi? - 06.08.2018
- Kerro elämäsi merkityksellisimmästä ihmisestä? Eli näin haetaan yliopistoon - 30.05.2018